Venetsia taiteiden kaupunki

Venetsia on ihastuttava pikkukatujen, siltojen ja umpikujien sokkelo, johon rakastut ensi näkemällä!

Pyhän Markuksen kirkko kupoleineen

Heipä hei,

Taas ollaan reissunpäällä. Tällä kertaa viikonlopun matkakohteenani on ihana Italia ja Venetsia. Tuhatvuotias Pyhän Markuksen tori on monille Venetsian-kävijöille ensimmäisiä kohteita, jonka he Serenissimasta (merten kuningattaresta) näkevät. Toria ympäröivät mahtavat historialliset rakennukset muistuttavat kaupungin loisteliaasta menneisyydestä ja kellotornin huipulle kiivenneet palkitaan huimilla näkymillä yli kaupungin kattojen.

Piazza San Marco

Kuuluisa huokausten silta yhdistää viereisen Dogen palatsin pahamaiseen vankilaan ja Castellon kaupunginosaan.

Venetsia on pikkukatujen, siltojen ja umpikujien sokkelo. Katujen numerot eivät ole peräkkäisiä eivätkä yhteydessä katuun vaan kaupunginosaan. Venetsialaiset sanovat kaupunkinsa olevan muodoltaan kuin kala: Cannaregio muodostaa selkäruodon ja Castello pyrstön.

San Marco oli muinoin Venetsian ylimystön kaupunginosa, se on vielä nykyäänkin paljon muutakin kuin muhkea tori kirkkoineen ja palatseineen. San Marcossa kanavien ja katujen sokkeloissa suunnistamisessa auttaa monet aukiot kuten Cambo San Luca, joka on usean kadun risteys ja vain  kivenheiton päässä hotellistani ja Rialton sillalta. Hotellini sijaitsi siis San Marcon kaupunginosassa (Hotelli Centauro, Cambo Daniele Manin 4297). Venetsiassa on paljon hotelleja, mutta huone kannattaa silti varata ajoissa, sillä turisteja riittää vuoden jokaiselle kuukaudelle.

Palazzo Contarini. Rakennus ilmentää venetsialaisen rakennustaiteen kekseliäisyyttä sekä gotiikan ja renessanssin murrosvaihetta (1499).

Rialton silta

Idän San Marcon, lännen San Polon ja pohjoisen Cannaregion ympäröimä Rialto on toiminut Venetsian kaupankäynnin keskuksena 800-luvulta asti. Mikäli lossin virkaa toimittavia gondoleita ei oteta lukuun, kuuluisa Rialton silta on näillä main ainoa tapa ylittää Canal Grande. Kolme kaupunginosaa yhdistävän katetun sillan tuntumassa kohoaa monet Venetsian kauneimmista palatseista ja kirkoista, ja sen kupeessa sijaitsevista toreista on tullut todella trendikkäitä paikkoja. Joitakin voi kuitenkin ahdistaa valtava väenpaljous.

Näkymiä Rialton sillalta.

Pikku kujat ja aukiot ovat täynnä houkuttavia kahviloita ja ravintoloita.

Venetsiassa on helppo liikkua vesiteitse esim. Vaporetolla, Traghetolla (yhteisgondolilla) tai venetaksilla ovelta ovelle-kyydillä.  Lentokentältä kulkee n. puolen tunnin välein Vaporetolla (maksu yhteen suuntaan 15 €), se pysähtyy usella pysäkille mm. Muranon, Lidon ja piazza San Marcon kohdalla.

Loka- ja huhtikuun välisenä aikana Venetsiassa tulvii: pahimmillaan  96 % kaupungista on ollut veden alla. Tulvien aikana nousuvesi voi nostaa vedenpintaa jopa yli 100 cm. Kävelysillat mahdollistavat kulun tulva-alueella, mutta ilman saappaita ei kaupungissa pärjää. Tulvat ovatkin nykyään enemmänkin sääntö kuin poikkeus, joten tulva-aikaan saappaat mukaan reissuun. Nyt kesä-heinäkuussa ei tulvista ole tietoakaan.

Parvekkeiden kukkaloistoa.

Ilta saapuu myös Venetsiaan.

 
Ja aamulla jälleen liikkeelle.

Venetsia on melko vähän puistoja, mutta sellaisenkin löytää kun on aikaa kuljeksia pitkin rantoja.

Seuraavaksi suuntaankin Espanjan aurinkorannoille etsimään mukavaa talvikohdetta.

Terkuin R