Sisilialaiset sanovat: ”Anna meille viikko elämästäsi ja me annamme sinulle 3 000 vuotta historiaa".

MOIKKA!

Jo kahtena kesänä koronan vuoksi peruuntunut Kamarikuoro Camenan matka Milazzo Sicilia in Concerto 8° INTERNATIONAL CHOIR FESTIVAL tapahtumaan toteutui viimeinkin kesäkuun ensimmäisellä viikolla. Viikkoomme oli mahdutettu melkoisesti ohjelmaa, niin erilaisia kulttuuritapahtumia kuin tutustumista historiaa tihkuviin nähtävyyksiin. Sisilialaiset sanovatkin: ”Anna meille viikko elämästäsi ja me annamme sinulle 3000 vuotta historiaa.”

Sisilia on muodoltaan jotakuinkin kolmio, jonka lyhyin ”sivu” suuntautuu itään päin. Koilliskulma on lähimpänä Manner-Italiaa eli Apenniinien niemimaata, josta Sisilian erottaa Messinansalmi. Sisilia on tuliperäinen ja hedelmällinen saari. Se tunnetaan mm. sen tuottamista oliiveista, viineistä, appelsiineistä, sitruunoista ja manteleista. Sisilian pohjoispuolella sijaitsevat pienemmät myöskin vulkaaniset Liparisaaret, jonne pääsimme matkamme aikana myös tutustumaan. 
Tällä kertaa olen kerännyt matkakuvien lomaan hieman matkaohjelmaamme ja tutustumiskohteittemme historiaa, joten ehkä näin saatte paremman kuvan Sisilian historiasta ja nähtävyyksistä. 

Liparin saari

4.6 Sunnuntai: Matkamme alkoi jo varhain aamusta (bussilla Hesaan klo 1.25) Helsinki-Riika lennolla, josta meillä oli jatkoyhteys Sisiliaan ja noin klo 10 olimme perillä Catanian kentällä. Sieltä matkamme jatkui bussilla kohti Acirealea (tutustuimme kaupungin historialliseen keskustaan) ja iltapäivällä istuimme vielä useamman tunnin bussissa. Olimmekin vasta myöhään illan suussa hotellilla, jossa meitä odotti illallinen ja vuode. No, huh, huh, olipa aika rankka matkan aloitus, lähes ilman yöunia.   

                                 

Acirealen nimi pohjautuu kreikkalaiseen mytologiaan kuuluvaan hahmoon nimeltä Akis. Bysantin valtakunnan aikana paikkakunnan nimi oli Jachium, ja 700-luvulla sinne rakennettiin linnoitus. Arabivallan aikana nimi oli Al Yag ja espanjalaisvallan aikana Aci d'Aquila. Vuonna 1169 maanjäristys tuhosi kaupungin lähes tyystin maan tasalle ja 1300-luvulla kaupungissa riehunut valtaisa tulipalo vaikutti asujaimiston siirtymiseen toiselle paikkakunnalle. Syntyi Aquilia Nuova, uusi Aquilia, joka on nykyisen Acirealen kantakaupunki. Acirealen nykyinen kaupunkikuva syntyi vuoden 1693 katastrofaalisen maanjäristyksen seurauksena. Kaupunkiin rakennettiin lukuisia barokkityylin mukaisia kerrostaloja sekä kirkkoja ja julkisivuista tehtiin näyttäviä, jopa pöyhkeileviä. 1800-luvulla Acireale oli yksi Sisilian merkittävämpiä kaupunkeja ja sinne avattiin upea kylpylä, joka houkutteli matkailijoita sekä toi kaupungille mairittelevaa mainetta. 

5.6. Maanantai: Aamiaisen jälkeen lähdimme kohti Milazzon satamaa sekä Liparisaaria ja tutustuimme    siellä saaren nähtävyyksiin. Poikkesimme myös Vulcanon saaren tulivuorella, mutta harmiksemme saimme nauttia sateesta koko päivän.

Liparisaaret eli Eoliset saaret ovat Italialle kuuluva tuliperäinen saariryhmä Tyrrhenanmeressä Sisilian pohjoispuolella. Liparisaariin kuuluu seitsemän isohkoa saarta: hallinnollinen keskussaari Lipari, Vulcano ja Stromboli, joilla molemmilla sijaitsee toimiva tulivuori, sekä Salina, Panarea, Filicudi ja Alicudi. Saariryhmään kuuluu myös useita pieniä saaria ja erilaisia nyppylöitä. Saarten yhteispinta-ala on n. 117 km2 ja asukasluku n. 16 000. 

Suurin osa Liparisaarista on lähinnä pelkkiä merestä kohoavia tulivuoria. Ne ovat osa Etnan ja Vesuviuksen välistä tuliperäistä vuoriketjua. Saarista Liparin kaupungissa on eniten asukkaita. Liparisaaret ovat olleet asuttuja viimeistään neoliittisella kaudella noin 5000 eaa. Saarten nimitys Aioliset saaret pohjautuu Aiolokseen, kreikkalaisen mytologian tuulten jumalaan, jonka katsottiin asuneen saarilla. Antiikin aikana saarten alkuperäisiä, kreikkalaisten tuloa edeltäneitä asukkaita, pidettiin tämän jälkeläisinä. 

Vulcanon saari

Vulcanon saaren mineraalikylpylä oli remontissa, joten emme päässeet kokeilemaan sen terveysvaikutuksia. Osa meistä kiipesi myös tulivuorelle, josta tuprusi ilmoille melko kitkerät rikin hajut.

Kreikkalaiset asuttivat saaret arkaaisella kaudella 500-luvulla eaa. perustamalla sinne vilkkaan Liparan siirtokunnan. Sen kaupunkikeskus oli samannimisellä Liparan saarella eli nykyisellä Liparin saarella. Kaupunki kukoisti merenkulun kannalta edullisen sijainnin, tuliperäisyyden vuoksi hedelmällisen maaperän sekä alunakaivosten ansiosta. Lipari on aina ollut merkittävin saarista, mistä on peräisin saariryhmän toinen nimitys Liparisaaret. Vuodesta 1970 lähtien turismi on kasvanut saarilla ja se on nykyään yksi merkittävimmistä tulonlähteistä saaren asukkaille. Matkailijoita houkuttelevat mm. toimivat tulivuoret, tuliperäiset mutakylvyt ja upeat maisemat. Saaret ovat liitetty Unescon maailmanperintökohteeksi vuonna 2000. 

6.6. Tiistai: Hotellimme (II Gabbiano Beach) sijaitsi aivan meren rannalla, ja aamiaisen jälkeen oli mahdollisuus pulahtaa uimaan viileään mereen yön oltua melkoisen lämmin. 

Hotellimme

Lounastimme Pescheria Caravellon kalaravintolassa

Päivällä poikkesimme lounaalle ”Pescheria Caravello” kalaravintolaan, jonka jälkeen ohjelmassa oli luontopolku ”Capo Milazzo” ja Santuario Sant’Antonio (Sant’Antonion pyhäkkö). Illalla meillä oli ensimmäinen konsertti ”Santuario San Francesco di Paola” –kirkossa. Mukana oli myös Beppen kuoro ”Corale Aura Vocis”. 

      

Sant´Antonion pyhäkkö

Luontopolulla

  Capo Milazzo on niemi, johon Milazzonlahti päättyy lännessä. Alueella on hyvin erilaisia maisemia, merelle avautuvia kallioita, lumoavia rantoja ja suorastaan henkeäsalpaavia auringonlaskuja. Niemen kärjessä on Capo Milazzon niemen merensuojelualue. Niemellä on linnoitus, joka on rakennettu Frederickin aikakaudella ja jota on laajennettu useita kertoja vuosisatojen aikana. Niemen viimeisessä osassa sijaitsee Sant'Antonio da Padovan pyhäkkö, todellinen kalliosuoja. Lähistöllä on 1500-luvulla rakennettu ja rakennusinsinöörien aktivoima sotilasmajakka, joka otettiin uudelleen käyttöön vuonna 2013. Capo Milazzon ympärillä kiertelee lukuisia luontopolkuja, joista tunnetuin johtaa uudistettuun Venuksen altaaseen, josta on näkymät merelle aivan merensuojelualueen sydämessä. 

San Francesco di Paolan kirkko ja sen vieressä oleva Ordine dei Minimin luostari on uskonnollinen kompleksi, joka on rakennettu vuosina 1464–1467. 1600-luvulla uskonnollinen kompleksi sai barokkityylisiä lisäyksiä, luultavammin kahden vuoden aikana tehdyn restaurointityön yhteydessä. Alueella oli tuhoisat maanjäristykset (1613 ja 1638), jolloin kirkko sai merkittäviä vaurioita. Val di Noton maanjäristyksen jälkeen vuonna 1693 kirkon kunnostustyöt antoivat sille myöhäisbarokkilaisen (sisilialaisen barokin) tyylin, kuten useimmille kaupungin rakennuksille. Kirkko on vuosien varrella kokenut kovia aikoja, esim. temppeli paloi 10. toukokuuta 1908 ja vaurioitui Messinan maanjäristyksessä 28. joulukuuta samana vuonna.

San Francesco di Paolan kirkko

7.6. Keskiviikko: Aamiaisen jälkeen poikkesin hotellilta n.1,7 km päässä sijaitsevassa viehättävässä pikku kylässä. Harmi, etten tullut kuvanneeksi sen "nähtävyyksiä", mutta mukaani ostin useamman pussin pastaa kotiin viemisiksi. Seuraavaksi suuntasimme kohti Messinaa, jossa meillä oli kiertoajelu ja kaupunkiin tutustuminen. Illalla meillä oli ohjelmassa matkamme toinen konserttimme ”Basilica Cattedrale di Messina” –katedraaliissa, ”Orologio astronomico”, mukana myös paikallinen kuoro ”Coro della Cattedrale”.

Messina

Cattedrale di Messina” –katedraali

Maailman suurin astronominen kello löytyy Sisiliasta Messinan kaupungista. Messinan kellotorni, Campanile del Duomo di Messina, kohoaa katedraalin, Duomo di Messina, vieressä Piazza Duomolla. Samaisella paikalla on sijainnut kirkko kellotorneineen aina myöhäiseltä keskiajalta saakka. Nämä on jouduttu korjaamaan tai rakentamaan uudelleen maanjäristysten koeteltua Messinaa lukuisia kertoja vuosisatojen saatossa. Nykyinen katedraali ja kellotorni ovatkin iältään alle yhdeksänkymmenvuotiaita. Euroopan historian suurin, 7,1 magnitudin, maanjäristys tuhosi Messinan lähes kokonaan 28.12.1908. Tämä jätti jälkeensä vain kasan raunioita ja 60 000 kuolonuhria, mutta kuin ihmeen kaupalla katedraalista säilyi osittain kantavat ulkoseinät ja alttarikomero, apsis. Nykyisen katedraalin jälleenrakennustyöt aloitettiin arkkipiispa D’Arrigon johdolla, jonka työtä jatkoi arkkipiispa Angelo Paino. Santa Maria Assuntalle omistettu katedraali vihittiin käyttöön 13.8.1929. Vaikka nykyinen Duomo on suurelta osin jälleenrakennettu, on siellä nähtävillä joitain tuhoilta säilyneitä alkuperäisiä koristeita, mm. mosaiikkeja 1300-luvulta. 

Vuonna 1783 maanjäristys tuhosi silloisen 90 metriä korkean kellotornin, ja tämä korvattiin v. 1863 laitimmaisten apsien ylle rakennetuilla kahdella matalalla kellotornilla. Pitkään nämä eivät kuitenkaan ehtineet tehtävässään palvella ja vain reilut 40 vuotta myöhemmin tuhosi joulukuun 1908 maanjäristys nämäkin. Oli aika rakentaa jälleen uusi kellotorni entiselle paikalleen. Uuden kellotornin suunnitteli strasbourgilainen Théodore Ungerer vanhojen piirustusten pohjalta. Hän sisällytti 60 metriseen kellotorniin runsaasti symboliikkaa sekä maailman suurimman ja mekaniikaltaan monimutkaisimman astronomisen kellon. Nykyinen Campanile del Duomo di Messina vihittiin käyttöön vuonna 1933.

8.6. Torstai; Aamiaisen, lähikylässä vierailun ja lounaan jälkeen lähdimme kohti San Pier Niceto -kylää. Siellä meillä oli ohjattu kierros, jossa San Pier Nicetossa (kirkot ja historiallinen keskusta) ja viimeinen konserttimme ääriään myöten täydessä Chiessa San Francesco-kirkossa.

San Pier Niceto on pieni 3000 asukkaan keskiaikainen kylä, joka sijaitsee upeassa Messinan maakunnassa. San Pier Niceton kylän perustivat saraseenit 800-luvulla jKr. Myöhemmin sen valloittivat normannit, švaabit, ranskalaiset ja aragonialaiset. Kylän tärkeimmät monumentit ovat San Giacomon kirkko, 1700-luvulla rakennettu San Pietron katedraali, johon kuuluu kaksi kaunista Nicolò Mazzagattin vuonna 1797 tekemää maalausta sekä 1700-luvulla rakennettu San Caterinan kirkko. Kylässä on 7 kirkkoa, joista vastaa kylän ainoa pappi. Oppaamme johdolla tutustuimme neljään kirkkoon.

San Pier Niceto

Kylän pappi esittelee kirkon aarteita.

Kylässä vietettiin perinteikästä Fede Arte cultura In Fiorata juhlaa 10-11.6. Pääsimme tutustumaan mahtavien taideteosten valmistamiseen suureen työpajaan, josta ne siirretiin seuraavana päivänä kaduille kaikkien ihailtaviksi. Torstai-iltana kylässä oli useita konsertteja, myös meidän.

Konsertti ”Chiesa San Francesco” –kirkossa.

Illan vietto pizzan ääressä Corale Aura Vocis -kuoron kanssa

9.6. Perjantai: Meillä oli ohjelmassa heti aamusta lähtö Etnalle, Euroopan korkeimmalle tulivuorelle, lisäksi tutustumme Taorminan historialliseen keskustaan. Päädymme myös tutustumaan ”Teatro Greco” –amfiteatteriin. 

Etna on Euroopan suurin toimiva tulivuori ja yksi maailman aktiivisimmista tulivuorista (viimeksi 2023 viikolla 21 lentokenttä suljettiin Etnasta purkautuvan savun vuoksi). Etnan huippu nousee 3 357 metrin korkeuteen. Vuori on pohjois–eteläsuunnassa 47 kilometriä ja itä–länsisuunnassa 38 kilometriä pitkä ja se peittää 1200 neliökilometrin alan. Etna on suhteellisen nuori tulivuori, noin vain 500 000 vuotta vanha. Etnan retkellämme kävelimme n. 2700 m korkeuteen. Jo tuossakin korkeudessa ilman lämpötila laski 15 asteeseen ja tuuli tuiversi. Tulivuoren myrkyllisten kaasujen vuoksi ei ollut mahdollisuutta valloittaa korkeinta huippua.  

Tauromenionin teatteri rakennettiin alun perin kreikkalaisena teatterina hellenistisellä kaudella noin vuonna 265–215 eaa. Se muistutti tuolloin monin tavoin Sisilian toista suurta antiikin aikaista teatteria, Syrakusan teatteria. Kreikkalainen teatteri muutettiin roomalaiseksi teatteriksi 100- luvulla jaa. jossain välissä keisari Hadrianuksen (98–138 jaa.) kautta. Samalla sitä laajennettiin. Myöhemmällä roomalaisella kaudella 100-luvun lopulla tai 200-luvun alkupuolella teatteri muutettiin roomalaisiin taistelunäytäntöihin soveltuvaksi areenaksi. Teatteri oli kuitenkin nimenomaan teatteri, ei turnajaispaikka kuten Colosseum, vaikka näin usein luullaan. Nykyisin teatterin rauniot ovat Taorminan ja koko Sisilian tunnetuimpia antiikin aikaisia nähtävyyksiä ehkä siksi, että ne ovat säilyneet suhteellisen hyvin tuliperäisessä maastossa sekä ainutlaatuisen sijaintinsa ja näköalansa vuoksi. Teatteriin on sisäänpääsymaksu 10 e.

10.6. Lauantai: Lähdimme aamiaisen jälkeen kohti Helsinkiä, jonne saavuimme sunnuntaina aamuyöstä. Jälleen harmaa sadepäivä tervehti meitä aamusta, joten emme lähteneet kotimatkalle kovin  haikein mielin.

Seuraava matkani suuntautuukin koko perheeni kanssa iki-ihanaan Espanjaan, siitä sitten myöhemmin kesällä!

Terkuin R