Bhutan - buddhalaisuutta ja serpentejä

Moikka taas!

Jatketaan sitten Aasian reppureissuni toisen kohteen parissa! :)

Tämä olikin kohde, joka tuli hieman kalliimmaksi minulle, sillä Bhutan on maa, johon ei turistina pääse ilman opasta sekä valtion kassaan menevää ns. turistimaksua/vrk. Tästä syystä otinkin niin reissuni kuin lentoni jälleen matkatoimiston kautta ja kyseinen reissu löytyy tämän linkin takaa: https://himalayanwindows.com/trip/shortest-bhutan-tour-03-days-02-nights/.

Matkani alkoi siis 30.3. aamulennolla yli Himalajan vuoriston kohti Bhutania ja jo lento oli oikea elämys. Matkatoimistolta saatiin siirrettyä minut viime hetkellä koneen vasemmalle puolelle ja näin pääsinkin ihastelemaan Mount Everestiä melkein koko lennon ajan, eli jos matka käy sinne päin maailmaa, niin yrittäkää ehdottomasti saada paikka koneen vasemmalta puolelta! Lisäksi laskeutuminen Paron kentälle oli suorastaan hurjan näköistä, sillä laskeutuminen tapahtui vuoristosolaa pitkin täysin manuaalisesti ja koneen siivet suorastaan hipoivat vuorien rinteitä. Eikä siinä vielä kaikki, sillä itse kiitorata tuli näkyviin täysin viime hetkellä ja meitä varoiteltiinkin kapteenin toimesta, että hän kyllä on niitä harvoja lentäjiä, jotka osaavat laskeutua kentälle ja että sen kuuluukin näyttää hieman hurjemmalta kun normaalisti! :D

Mutta alla koneen upeat maisemat:

Himalajan vuoristoa koneesta käsin

Kuvan korkein huippu onkin sitten se kuuluisa Mount Everest

Kun sitten pääsin turvallisesti maahan asti, jatkui elämykset varmasti maailman kauneimman lentokentän muodossa ja huomasikin, että maassa panostetaan turismiin ja paljon!!

Siis katsokaa nyt näitä:

Passintarkastus jono

Matkatavara-aula

Kentältä ulos menevä aula

Lento ja lentokenttä tekivät siis jo syvän vaikutuksen, mutta ei se itse maakaan mikään pettymys ollut! :) Minulla olikin opas kentällä vastassa ja ajoimme suoraan maan pääkaupunkiin Thimphuun noin pari tuntia. Sinä aikana sain hyvän katsauksen maan historiaan ja kulttuuriin, jota mahajana buddhalaisuus oli jälleen erottamaton osa ja sanoisin jopa, että Bhutan tuntui melko konservatiiviselta maalta, jossa kaikki rakennukset piti rakentaa perinteisen arkkitehtuurin mukaan, kansallispukuja näkyi paljon katukuvassa, esimerkiksi kaikilla matkaoppailla, ja vanhoja perhearvoja korostettiin edelleen. Jouduinkin selittämään oppaalleni joka käänteessä, että miksi minä, nainen, käyn töissä, enkä pysy vain kotona kotiaskareiden parissa. Myös se, että olin nuorena naisena yksin matkassa, tuntui suorastaan järkyttävän jokaista vastaantulevaa matkaopasta.

Kuitenkin tämä kaikki näkyi myös siinä, että luontoa kunnioitettiin, missään ei ollut roskia, jokainen talo näytti länsimaalaiset kriteerit täyttäviltä asumuksilta, ja oppaani mukaan maassa ei ollut kodittomia tai kerjäläisiä, sillä jos joku menetti kotinsa, antoi maan kuningas palan omasta maastaan uudeksi kodiksi. Kuningas oli kuulemma myös kiertänyt korona aikana kaduilla jakamassa vastaantulijoille omia rahojaan, sillä hyvin pitkälti turismilla elänyt kansa oli pulassa. Tästä kaikesta näkikin myös hieman konservatiivisemman mahajana buddhalaisuuden vahvuudet, sillä siihen kuuluu todella vahvasti luonnon sekä muiden ihmisten kunnioitus ja yhteisöllinen huolenpito. Mukana tietenkin myös pienen maan etu, sillä esimerkiksi tällainen kuninkaan toiminta on vielä mahdollista reilu 750 000 asukkaan maassa! :) 

Mutta sitten taas itse reissuni pariin! 

Lentokentältä suuntasimme siis maan pääkaupunkiin ja ensimmäisenä menimme isolle, noin 52 metriä korkealle Buddha Dordenma patsaalle, jonka sisällä oli kaunis temppeli, jossa ei ikävä kyllä saanut kuvata. Täten alla siis kuvat vain itse patsaasta:

Patsaalta siirryimme lounaalle paikallisen melko hylätyn näköisen ostoskeskuksen lounasravintolaan, jossa pöytääni kiikutettiin riisiä ja kanaa bhutanilaiseen tapaan! :)

Lounaan jälkeen kävimme tien toisella puolella Bhutanin Folk Heritage Museum Kawajangsassa, joka kääntyisi parhaiten ehkä kotiseutumuseoksi. Siellä olikin perinteinen, vanha bhutanilainen kotitalo pihapiireineen ja pääsin tutustumaan vanhan kansan tapaan kuivata riisiä, tuulettaa kotiaan ja kasvattaa karjaansa. Jälleen kuvaaminen oli sisätiloissa kielletty, mutta alla näkyy itse talo ja sen pihapiirin rakennukset:

Takana näkyvä valkoinen talo on hyvä esimerkki nykypäivän perinteisellä arkkitehtuurilla rakennetusta kerrostalosta! :)

Sitten suuntasimme Tashichho Dzongin linnoitukselle, joka sijaitsi aivan kuninkaan kodin vieressä ja ymmärtääkseni linnoituksessa sijaitsi myös kuninkaan työhuone! :)

Linnoitus olikin upea arkkitehtuurinen taidonnäyte, jossa sijaitsi myös upea, koristeellinen ja värikäs temppeli, jossa ei jälleen saanut kuvata, mutta onneksi koko linnoitus oli täynnä buddhalaista taidetta ja niistä sain kuvia:

Näistä ovista kuningas aina saapui linnoitukseen aloittelemaan työpäiväänsä!

Mahajana buddhalaisuus on täynnä erilaisia jumalhahmoja ja muita taruolentoja. Tässä näkyy serpent, eli hahmo, joka on puoliksi nainen ja puoliksi vesikäärme ja alla toinen taruhahmo, joka muistaakseni kärvisteli vihan liekeissä.

Tässä sen sijaan näkyy lasten eläinsatu, joka opetti lapsille buddhalaisen yhteisöllisyyden ja huolenpidon! :)

Tämä ja seuraava kuva näyttävätkin sitten vain linnoituksen upeaa arkkitehtuuria, jota siis koko maa ja sen jokainen rakennus edusti! :)

Tässä näkee hyvin pienen palan Bhutanin luontoa, jota peitti havupuut ja vuoret. Tietyllä tavalla tämä karu luonto toikin mieleen Suomen pohjoisosien kasvillisuuden! :)

Ensimmäisen päiväni viimeinen kohde ennen hotellille menoa olikin sitten hyvin mielenkiintoinen kokemus. Nimittäin menimme astrologiaan erikoistuneeseen luostariin, jossa munkki kertoi syntymäpäiväni perusteella, mikä olen ollut edellisessä elämässä. ja mitä tulen olemaan seuraavassa elämässä. Selvisikin, että elän nyt kolmatta elämääni. 

Ensimmäisessä elämässä olin yllä mainitsemani serpent, toiseen synnyin naaraskauriiksi ja jos elämän tämän elämän huonosti, synnyn seuraavaan elämääni satakielenä ja sitä seuraavaan kyyhkynä. Kuitenkin jos elämän tämän elämän oikein, synnyn seuraavaan elämään rikkaan perheen esikoispoikana ja vältän jonkun suuren tragedian tässä elämässä 65-vuotiaana. Oppaani mukaan tällainen astrologian tutkiminen luostareissa onkin paikallisten ajanvietettä viikonloppuisin, sillä "Bhutanissa ei ole yökerhoja, jossa viihtyä viikonloput". :D Jälleen siis hyvä esimerkki siitä, miten suuri osa uskontoa on heidän elämäänsä.

Alla muutama kuva luostarista ulkoa, sillä sisällä ei saanut taaskaan kuvata:

Tästä siirryimmekin sitten hotellilleni, joka oli moderni sekä siisti Hotel Changangkha. Siellä vietinkin loppuiltani lepäillen, Suomeen soitellen ja illallisesta syöden, joka jälleen kuului reissuni hintaan! :) Onnistuin tulemaan Annapurnan vaelluksellani hieman kipeäksi, joten olin totta puhuen odottanut koko päivän hotellin vällyjen väliin pääsemistä!

Toinen päiväni Bhutanissa alkoi jälleen aikaisin ja suuntasimme hotelliaamupalan jälkeen takaisin Paroon ja kohti reissun kohokohtaa, eli Taktsang luostariin, joka tunnetaan myös nimellä Tiikerinpesä-luostari. Tämä olikin suurin syy, miksi halusin tulla Bhutaniin.

Ajelimme siis jälleen pari tuntia Thimphusta Paroon, veimme kamat nopeasti uudelle hotellille ja ajoimme luostarin vaelluksen alkupisteelle. Olin kuitenkin edelleen hieman kipeänä Annapurnan jäljiltä, joten viiden tunnin vaellus (noin 4,5 km suuntaansa) ylös luostarille ja takaisin, ei kuulostanut kovin houkuttelevalta. Onnekseni paikalta pystyi ottamaan hevosen matkaan ja 20 dollarilla hevonen veikin minut melkein ylös asti kahvilaan, josta oli upea panoraama näkymä luostarille. Nopean teetauon jälkeen jatkoimme reilu 30 minuuttia kohtaan, josta lähti vielä noin 500 porrasta alas ja toiset 500 porrasta ylös itse luostarille... Eli ei mikään ihan nopea ja helppo vaellus tämäkään.

Näistä kuitenkin kuvien avulla lisää:

Maisemia ja heppani

Heppojen päätepysäkki

Näkymä kahvilan terassilta ja kuten näkyy, matkaa oli vielä jäljellä...

Kuva siitä spotista, mistä lähti vielä noin 1000 porrasta luostarille

Ja tässä ollaan tultu alas 500 porrasta ja tästä lähtee vielä ylös toiset 500 porrasta. 

Muita kuvia minulla ei ikävä kyllä ole luostarilta, sillä puhelimet kerättiin narikkaan luostarin ovilla, eli kuvia sisältä ei missään nimessä saanut ottaa! Ja esimerkiksi portaita talsiessa en keskittynyt kuvaamiseen, vaan hengitykseeni, sillä pienen lämmön kanssa nuo 1000 porrasta tuntuivat erityisen pahalta! :D Mutta oli kyllä sen arvoinen tämä luostari! :)

Luostarilta alas tullessa söimme lounaan ja kävelimme hetken Paron pienessä keskustassa, mutta hieman heikon olon takia halusin melko nopeasti hotellille ja vaahtokylpyyn huoneeseeni. Eli loppupäivä meni vaahtokylvyssä, hotellilla illallisen merkeissä sekä seuraavan aamun lentoa varten pakaten.

Vaahtokylvylläni oli myös aika upeat näkymät! :)

Kolmas päiväni Bhutanissa jäikin hyvin lyhyeksi, sillä lentoni lähti jo seitsemältä aamulla. Onneksi kuitenkin lentokenttä oli jälleen aikamoinen kokemus, sillä kentällä oli vain kolme porttia, mutta missään, ei porteissa, lipuissa tai millään taululla, lukenut, että mistä portilta lähtee mikäkin lento. Jokaiselta portilta olikin lähdössä lentoja, mutta oma portti selvisi vain jonottamalla jollekin portille ja oman vuoron tullessa kysymällä, että lähteekö tämä lento Kathmanduun. Oli siis aika jännitysnäytelmä heti aamutuimaan, mutta oikea lento löytyi ja nousimme jälleen Himalajan vuoriston ylle matkalle takaisin Nepaliin. 

Tästä jatkoinkin sitten viiden tunnin Kathmandun välilaskun jälkeen, josta kerroin edellisessä postauksessa, jälleen uuteen maahan. Tästä kuitenkin lisää seuraavassa postauksessa! :)

 - A